FOMC-kokous päättää keskuspankkiraporttien kiireisen syyskuun

Liittovaltion avoimen markkinakomitean (FOMC) kokous järjestetään kahtena peräkkäisenä päivänä 21.22. syyskuuta, jonka päätteeksi sijoittajilla on parempi käsitys Yhdysvaltain keskuspankin suunnitelmista tulevaisuuden ohjauskorkoa ja omaisuuserien ostoja koskien.

Edellinen FOMC-kokous

Heinäkuun FOMC-kokouksen pöytäkirja julkaistiin elokuun puolivälissä. Pöytäkirjassa ilmaistiin, että mikäli talouden kehitys jatkuu odotetusti, omaisuuserien ostojen vähentämistä olisi soveliasta alkaa harkitsemaan.

Siinä todettiin: ”Tulevaisuuden näkymiä koskien useimmat osallistujat panivat merkille, että mikäli talous kehittyy yleisellä tasolla odotetusti, päätettiin, että omaisuuserien ostotahdin alentamisen aloittaminen voisi olla soveliasta tänä vuonna, sillä komitean ”olennaisen edistymisen” kriteerit nähtiin täyttyneen hintojen vakaustavoitteen osalta ja lähes täyttyneen parhaan mahdollisen työllisyystavoitteen osalta.” 

Tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan sovittu. Vaikka jotkin FOMC:n jäsenet näkivät mahdollisena omaisuuserien ostojen vähentämisen seuraavien kuukausien aikana, muut ennustivat, että se tapahtuu vasta vuoden kuluessa.

Kokouksen osallistujat huomioivat myös, että vaikka omaisuuserien ostoja on päätetty vähentää, on tärkeää korostaa ”vähentämisen ajoituksen ja mahdollisen lisäämisen välisen mekaanisen yhteyden puutetta Yhdysvaltain keskuspankin yön yli -koron tavoitevälillä”.

FOMC:n ja keskuspankkien raporttien tärkeys

FOMC-kokous ja muiden suurten keskuspankkien raporttien julkaisut ovat tärkeitä tapahtumia sijoittajille. Ohjauskoron muutokset voivat vaikuttaa mm. asuntolainoihin, yliyön lainoihin ja valuuttakursseihin. Sen vuoksi sijoittajat seuraavat tarkasti kaikkia rahapolitiikan raportteja, julkisia puheita, lehdistötilaisuuksia ja muita keskuspankkien johtajien julkaisuja, joista pyritään analysoimaan, mitä julkilausumat voivat tarkoittaa tulevaisuuden politiikan kannalta.

Joten ei ole liioiteltua sanoa, että analyytikot seuraavat ja tarkkailevat maailman keskuspankkien jokaista sanaa ja yrittävät poimia niistä pienimmätkin vihjeet.

Kuten esimerkiksi heinäkuussa 2021 Australian keskuspankin (RBA) julkaiseman rahapolitiikan raportin tapauksessa, jossa sanan poisto edelliseen julkaisuun verrattuna sai monien kulmakarvat kohoamaan… Edellisissä raporteissa RBA:n johtaja Philip Lowe totesi, että nosto on ”epätodennäköinen ennen vuotta 2024 aikaisintaan”. Heinäkuun julkaisussa oli kuitenkin jäänyt pois sana ”aikaisintaan”, ja lause totesi enää pelkästään, että nosto on ”epätodennäköinen ennen vuotta 2024”. Näitä julkaisuja seuraavat taloustoimittajat spekuloivat, että aiemmin lupauksena pidetty johtaja Lowen julkilausuma pitää korkotaso ennallaan vuoteen 2024 asti muuttui näin ollen pelkäksi ennusteeksi tilanteen kehittymisestä, joka voi vielä muuttua.

Keskuspankkien tehtävä

Vaikka jokainen keskuspankki määrittelee tehtävänsä hieman eri tavalla, niistä löytyy yhteisiä nimittäjiä. 

Yksi keskuspankkien päätehtävistä on varmistaa, että valuutta pysyy vakaana ja säilyttää arvonsa. Toisena tehtävänä on talouskasvua ja työllistymistä edistävän politiikan toteuttaminen. 

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskuspankkien komiteat tapaavat useita kertoja vuodessa tekemään päätöksiä rahapolitiikasta. Esimerkiksi FOMC-kokouksia pidetään kahdeksan kertaa vuodessa. Tämän lisäksi Euroopan keskuspankki, Kanadan keskuspankki ja Englannin keskuspankki tarkastavat ohjauskorkonsa kahdeksan kertaa vuodessa ja Australian keskuspankki päättää korkotasostansa 11 kertaa vuodessa.

Keskuspankkiraporttien kiireinen kuukausi

Syyskuussa 2021 on nähty jo useita keskuspankkien raportteja. 7. syyskuuta Australian keskuspankki julkaisi ohjauskorkoraporttinsa. 8. syyskuuta Kanadan keskuspankki julkaisi ohjauskorkoraporttinsa, ja samana päivänä Englannin keskuspankin johtaja Andrew Bailey ja rahapolitiikkakomitean jäsenet todistivat Ison-Britannian parlamentin valtiovarainvaliokunnan edessä. 9. syyskuuta Euroopan keskuspankki julkaisi rahapolitiikan raporttinsa, jota seurasi Euroopan keskuspankin johtajan, Christine Lagarden, lehdistötilaisuus. 

Australian keskuspankki ei muuta ohjauskorkoa

Rahapolitiikan päätösraportissaan Australian keskuspankin johtaja Philip Lowe totesi, että johtokunta on päättänyt pitää lyhyen aikavälin korkotason, joka tunnetaan myös nimellä ”cash rate target”, ennallaan 0,1 %:ssa ja  Exchange Settlement -korkotason 0 %:ssa. Lisäksi  se jatkaa 0,1 %:n tavoitteessaan huhtikuun 2024 Australian valtion velkakirjojen osalta, ja ostaa valtioiden velkakirjoja 4 miljardin Australian dollarin viikkotasolla ainakin helmikuun 2022 keskivaiheille asti. 

Päätös vähentää valtioiden velkakirjojen ostoja viidestä miljardista Australian dollarista neljään miljardiin syyskuusta alkaen julkaistiin elokuun 2021 rahapoliittisessa päätöksessä. Tässä tuoreimmassa julkaisussa ostot kuitenkin jatkuvat 4 miljardin Australian dollarin viikkotasolla ainakin helmikuulle asti marraskuisen päivämäärän sijaan, joka mainittiin viime kuukauden raportissa.

Lowe mainitsi myös, että deltavariantti hidastaa talouskasvua, muttei suista sitä raiteiltaan. Talouskasvun ennuste pysyy kuitenkin epäselvänä.

Australian keskuspankin julkaisun välittömänä vaikutuksena Australian dollari nousi joukkovelkakirjaostojen suunnitellun vähentämisen uutisten saattelemana. Kasvu menetettiin kuitenkin sen jälkeen, kun pankki korjasi sanomaansa, että inflaation olisi oltava paljon suurempi, jotta se voisi nostaa ohjauskorkoa. 

Kanadan keskuspankki

Kanadan keskuspankki (BoC) mainitsi korkoraportissaan globaalin talouden elpymisen jatkuvan toisella kvartaalilla ja saavan lisävauhtia kolmannelle kvartaalille siirryttäessä, joskin toimitusketjujen häiriöt ja kasvava Covid-19-tapausten määrä voi hidastaa tilanteen edistymistä. Vaikka Kanadan kansantalouden toinen kvartaali oli odotettua heikompi, huono tulos ei näkynyt kaikilla aloilla. BoC odottaa talouden vahvistuvan vuoden 2021 loppupuolella, mutta Covid-19-tapausten määrän nousu ja toimitusten pullonkaulat voivat viivyttää toipumista.

Kanadan keskuspankin neuvosto arvioi, että Kanadan kansantaloudella: ”on huomattavaa ylikapasiteettia ja elpyminen edellyttää edelleen poikkeuksellisen rahapolitiikan tukea”, ja päätti näin ollen pitää yliyön korkotavoitteensa ennallaan 0,25 %:ssa, jota pidetään alarajana. Neuvosto ennusti, että tällä tasolla jatketaan vuoden 2022 paremmalle puolelle, kun ”talouden taantuma on vaimentunut” ja 2 % inflaatiotavoite on saavutettu. BoC jatkaa myös kvantitatiivista tukiohjelmaansa ostamalla joukkovelkakirjoja 2 miljardin Kanadan dollarin viikkotasolla.

Tämän julkilausuman välittömänä vaikutuksena S&P/TSX komposiitti-indeksi putosi 64 pistettä ja ”loonie”, joka on lempinimi Yhdysvaltain dollarin ja Kanadan dollarin valuuttaparille (USDCAD), putosi niin ikään.

Englannin keskuspankin Bailey on huolissaan työvoimapulasta

Kuten kollegansa Kanadassa ja Australiassa, myös Englannin keskuspankin johtaja Andrew Bailey mainitsi, että talous hidastuu Covid-19-tapausten nousun ja toimitusketjuhäiriöiden vuoksi. Lausunnossaan 8. syyskuuta parlamentin valtiovarainvaliokunnan edessä Bailey totesi uskovansa raaka-ainehintojen palautuvan lopulta normaalille tasolle ajan kuluessa ja toimitushäiriöiden vähenevän. Hän kuitenkin ilmaisi huolensa markkinoiden työvoimapulasta, joka voi kiihdyttää inflaatiota tuotteiden ja palveluiden hinnoissa.

Bailey totesi myös, että pankin rahapolitiikkakomitean täytyy todennäköisesti nostaa ohjauskorkoa tulevina vuosina taistellakseen inflaatiopainetta vastaan. Mielenkiintoinen paljastus saatiin, kun hän kertoi Ison-Britannian parlamentin jäsenille, että komitea jakautui äänin 4–4 kysymyksessä siitä, oliko Englannin talous toipunut tarpeeksi, jotta hätätoimien vähentäminen ja lainakorkojen nostaminen voitaisiin aloittaa.

EKP jatkaa rahapolitiikkaansa ja hidastaa omaisuuserien ostotahtia

Viikon jälkeen, kun Australia, Kanada ja Iso-Britannia keskustelivat talouspolitiikastaan, kaikkien katseet kääntyivät Euroopan keskuspankkiin (EKP) ja sen 9. syyskuuta julkaistuun raporttiin. EKP:n neuvosto päätti pitää pääasiallisten rahoitusoperaatioiden korkotason 0 %:ssa, maksuvalmiusluotot 0,25 %:ssa ja talletusmahdollisuuden -0,5 %:ssa. 

Neuvosto mainitsi, että se odottaa tärkeiden EKP:n korkotasojen pysyvän nykyisellä tai alemmalla tasolla, kunnes inflaatio saavuttaa 2 % tason ”hyvissä ajoin ennen tarkasteluajanjakson päättymistä ja kestävästi tarkasteluajanjakson loppuun asti”, ja neuvoston arvioon perustuen ”inflaation kehitys” on linjassa inflaation vakauttamisessa 2 %:iin. EKP:n pääekonomisti uskoo, että se tapahtuu vuoteen 2025 mennessä.

Euroopan keskuspankin raportissa todetaan, että omaisuuserien osto-ohjelman kuukausittaiset netto-ostot jatkuvat 20 miljardin euron tahdilla. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) omaisuuserien ostot pysyvät yhteensä 1,85 miljardin euron tasolla jatkuen ainakin maaliskuun 2022 loppuun asti. Tahdin odotetaan kuitenkin muuttuvan. Rahoitusolosuhteisiin ja inflaationäkymiin perustuen EKP on todennut, että: ”suotuisat rahoitusolosuhteet voidaan ylläpitää jokseenkin alemmalla omaisuuserien netto-ostojen tahdilla”.

Katseet kääntyvät FOMC:n suuntaan

Vaikka jokaisen keskuspankin raportti sisältää erilaisia painotuksia, on niissä yhtäläisyyksiä.  

  • Australia, Kanada ja EKP pitivät ohjauskorkonsa ennallaan. 
  • Vaikkei EKP vähennä omaisuuserien ostoja, kuten Australian keskuspankki, odotetaan tahdin muuttuvan jokseenkin rauhallisemmaksi. 
  • Huoli taloudesta säilyy – vaikka kasvun odotetaan jatkuvan, sen aikataulu pysyy epäselvänä.

Vaikka suurimmilla maailmantalouksilla on oma sanansa sanottavanaan, siirtyy valokeila nyt FOMC-kokoukseen ja raporttiin, joka julkaistaan 22. syyskuuta.

7640 katselukertaa